Alkukesästä koottu kasvihuoneemme oli saanut ensimmäiset asukkinsa. Varmistaaksemme tähän pilottikokeiluun valituille taimillemme mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet, tuli kasvihuoneeseemme saada toimiva kastelujärjestelmä.

Kastelussa tekniikka voittaa luonnon (tänä kesänä)

Avomaalla kasvavat lajitoverit joutuvat sinnittelemään tämän alku kesän luonnon armoilla. Meidän pilottiryhmäläiset olisivat joutuneet puolestaan pärjäämään omillaan, jollei kasvihuoneen nestetasapainoa olisi pikaisesti saatu järjestettyä. Tämän kesän helteet olivat tehneet selväksi, etteivät taimemme pärjää pelkästään viikonloppukasteluilla.

Kastelu oli osoittautunet kasvukauden haasteellisimmaksi hommaksi. Luonto ei ole kastelua puolestamme hoitanut, joten kastelu täytyy hoitaa muilla keinoin. Onneksi tätä työtä helpottamaan oli kehitetty erilaisia systeemejä.

Kastelujärjestelmän valinta

Netissä surffaillen ja kasvihuoneharrastukseen hurahtaneita ystäviämme haastatellen vakuutuimme kastelujärjestelmän tarpeellisuudesta. Tuotteita on monenlaisia tarjolla. Amatöörinä oli vaikea päättää, mikä systeemi on hyvä ja mikä ylipäätään toimii. Ystävämme suositteli kastelujärjestelmää, jonka toimintaperiaatetta mainostettiin jopa nerokkaaksi. Saa nähdä.

Kastelujärjestelmän hyödyt

Odotuksemme olivat kovat: Tällä järjestelmällä vältyttäisiin kastelemasta liikaa tai liian vähän. Säästyisimme päivittäiseltä kastelemiselta. Kasvit saisivat aina oikean määrän vettä. Sopivan lämpöistä vettä saataisiin kasvihuoneeseen asennettavasta vesiastiasta. Laitteen käyttöön ei tarvita sähköä ja laite on helppo asentaa. Mainostekstin luettuamme olimme varmistuneet tämän nerokkaan tuotteen olevan ratkaisu ongelmaamme.

Kastelujärjestelmän toimintaperiaate tuntui selkeältä. Järjestelmään kuuluvat keraamiset anturit olisivat täynnä vettä. Ympäröivä maa imisi niistä vettä. Imu vetäisi kastelusensorin sisällä olevaa puristinta alaspäin, jolloin vesi pääsisi kulkemaan letkua pitkin ulos. Kun kosteus olisi oikea, niin imu lakkaisi ja vedentulo loppuisi.

Päätöksen varmistuttua tilasimme vekottimen verkkokaupasta. Tuotteen hinta postikuluineen oli vain noin 60€.

Kastelujärjestelmän viritystyöt

Kastelujärjestelmän viritystyöt aloitettiin välittömästi mökille päästyämme. Ensimmäiseksi laitettiin anturit vatiin likoamaan. Vihreät korkit avattiin ja keraamiset anturit täytettiin vedellä. Sen jälkeen korkit suljettiin, jotta antureista saatiin ilmatiiviit. Tämän jälkeen antureiden oli tarkoitus liota vedessä tunnin verran. Meillä anturit saivat kylpeä useammankin tunnin, sillä kaikki muut kastelujärjestelmän toimivuuden kannalta tarpeelliset alkutyöt oli tekemättä.

Seuraavaksi täytyi etsiä tarkoitukseen sopiva vesiastia. Tähän tarpeeseen valitsimme ainoan varastosta löytyneen isokokoisen ämpärin. Ämpäri jouduttaneen pienuutensa vuoksi vaihtamaan tuonnempana isompaan saaviin

Sitten rakentamaan koroke astialle, koska vesiastian tuli olla ylempänä kuin kasvihuoneen maassa olevat kasvatusaltaat. Jalustan virkaa sai ryhtyä toimittamaan vanhat taloustikkaat. Jotta jakkaran kapeat jalat eivät painuisi vesiastian painon alla kasvihuoneen pehmeään lattiaan, jouduimme nikkaroimaan jalkojen alle puusta tukikehikon.

Vesisäiliön alaosaan porattiin 10 mm reikä. Letkun liitin asennettiin reikään. Liitin ruuvattiin paikoilleen ja kiristettiin tiiviiksi.

Säiliön liittimeen liitettiin musta 8 mm paksuinen kasteluletku, jota paketissa oli 7 metriä.

Kasvialtaiden ja -ruukkujen multa kasteltiin perusteellisesti ennen antureiden asentamista. Vadissa lionneet anturit eivät saaneet kuivua missään vaiheessa, joten ne asennettiin asennustyön edetessä yksi kerrallaan märkään multaan.

Vesisäiliöstä lähtevä musta kasteluletku katkaistiin puukolla sopivan mittaiseksi pätkäksi. Letkun pää liitettiin anturista lähtevään tippaletkuun T-kappaleen avulla. Kasteluletkua oli hivenen hankala saada paikoilleen. Kytkentää helpotti kasteluletkun lämmittäminen lämpimässä vedessä.

Näin edetään anturilta toiselle. Jokainen anturi yhdistetään T-kappaleen avulla kasvihuonetta kiertävään kasteluletkuun. Viimeisen anturin päähän laitetaan päätekappale.

Kun kaikki anturit oli saatu multaan, niin kaadoimme säiliön täyteen puhdasta vettä. Roskien pääsyä vesiastiaan piti välttää, sillä roskat saattaisivat tukkia ohuen kasteluletkun. Kastelulaite alkoi toimia välittömästi. Antureiden päissä olevista ruuveista pystyimme säätelemään kastelutiheyttä.

Miten toimii?

Nyt seuraamme mielenkiinnolla miten uusi nerokas kastelujärjestelmämme toimii. Kasteluveden oikean määrän selvittäminen vaatii aikaa. Mutta jo parissa päivässä opimme huomaamaan sopivan kastelutiheyden.

Koska vesiastiamme oli alun alkujaan liian pieni eikä vesimäärä tule riittämään koko viikon tarpeeseen, olemme joutuneet turvautumaan myös varajärjestelmään eli perinteiseen pullokasteluun. Olemme laittaneet jokaiseen kasvialtaaseen vedellä täytetyn pullon ylösalaisin. Kasviastioissa oleva multa imee itseensä hiljalleen vettä pulloista.

Helppo asentaa

Kasvihuoneessa seistessämme ja veden tiputtelua seuratessamme jouduimme myöntämään, että valitsemamme kastelujärjestelmän asentaminen oli todella vaivatonta. Helposti liitettävät järjestelmän osat ja selkotajuiset ohjeet tekivät järjestelmän asentamisesta helpon.

Kun vain muistamme talven tullen tyhjentää antureista vedet pois ja tuoda ne sisälle lämpimään, niin saamme nauttia toimivasta järjestelmästä ensi suvenakin.